Tietoa jalo- ja korumetalleista

Jalometalleihin kuuluvat kulta, platina, hopea ja uutena tulokkaana palladium. Virallisesti leimatut tuotteet ovat helppoja ja turvallisia myydä ja ostaa. Jos leimaa ei löydy, on syytä vahvasti epäillä tuotteen aitoutta. Leimat sijaitsevat sormuksissa sisäpinnalla, korvakoruissa, kaula- ja ranneketjuissa lukon läheisyydessä ja usein myös itse lukossa. Kellossa leimaus tai muu merkintä voi olla myös takakannen sisällä. Pitoisuusleimalla osoitetaan tuotteen jalometallipitoisuus massan tuhannesosana.

Kulta

Yleisin Suomessa myyty kulta on pitoisuudeltaan 14 karaattia. Leima on 585 ja se tarkoittaa, että tuotteen kultapitoisuus on vähintään 58,5% kokonaispainosta. Samaa sääntöä voi soveltaa kaikkiin leimattuihin tuotteisiin. Suomessa myytävä kulta on yleensä sävytetty hieman punertavammaksi kuin muualla maailmassa. Seosaineina käytetään hopeaa, kuparia ja valkokullassa myös palladiumia. Kelta- ja valkokulta on samaa kultaa, mutta ne on sävytetty eri metalliseoksilla. Pitoisuudella on merkittävä vaikutus hintaan! Karaatit voi muuntaa prosenteiksi jakolaskulla. esim. 18k/24k =0,75 x100 =75%

Platina

Platinan erottaa tumman harmaasta väristä ja painosta. Yleisin käytetty pitoisuus on 950. Platinakorut ovat melko harvinaisia. Korkean sulamispisteen takia niiden valmistus on myös tavallista vaikeampaa.

Palladium

Uusi harmaa korumetalli on saanut leimausoikeudet vasta vähän aikaa sitten, ja niitä liikkuu markkinoilla vielä hyvin vähän. Palladium on keskihintainen metalli ja maksaa n.1/2 osan kullan hinnasta.

Hopea

Yleisin nykyisin myytävä hopea on pitoisuudeltaan 92,5%, eli leimana on 925. Pitoisuudesta käytetään myös nimitystä sterling-hopea. Vanhemmat hopeatuotteet ja ruokailuvälineet ovat usein pitoisuudeltaan 830 tai 813.  Myös muita pitoisuuksia on käytössä mm. 916 ja 900. Kolikoissa ja mitaleissa on myös pitoisuuksia 999, 700, 500 ja 350. Uudet hopeatuotteet eivät enää välttämättä tummu vanhojen korujen malliin uusien silikonipitoisten seosten ansiosta. Kysy lisää korumyyjältäsi. Veitsissä ja ottimissa terä voi olla terästä ja ontto kahva täytetty hartsilla

Alpakka

Kuparista ja nikkelistä (myös sinkkiä käytetty) tehty metalliseos. Hopeaa suuresti muistuttavan uushopean, eli alpakan erottaa leimasta ALP, UH (uushopea) tai ALPAKKA. Siitä on tehty erityisesti astiota, palkintoja ja ruokailuvälineitä. Pinta on hopeoitu ja se on usein kulmista kulunut puhki. Silmämääräisellä tarkastelulla hopean ja alpakan eroittaminen on usein mahdotonta.

Pronssi

Kuparipitoinen metalliseos. Seos-aineena käytetään tinaa. Pronssikoruissa ei ole pitoisuusleimoja. Valmistajien leimoja saattaa olla. Väri on kellertävä tai vihertävä. Tarkkaan katsottuna vanhasta pronssikorusta voi löytää vihertävää hapettumaa. Myös metallin haju on erilainen ja jää sormiin. Ostamme myös pronssiset Kalevala- ja Sarpaneva Korut.

Kullatut ja hopeoidut korut

Suomessa näitä ei saa leimata. Kaulakoruissa usein teksti "Dublee". Ulkomailta tuoduissa koruissa voi olla esim. leima P 14k. (P=plated) Hyvin kullattua korua on kotikonstein hieman hankala erottaa aidosta. Paino ja oikean leiman puuttuminen kertoo aika paljon. Kultaus on usein jostain kohtaa kulunut puhki. Kullattu koru voi olla myös hopeaa. 

Muut

Jos kaulakoruissa on teksti "Nick Free", koru ei sisällä jalometalleja. Kullan värisestä metallista tehtyjä 18k leimattuja jykeviä sormuksia myydään turisteille useissa turistien suosimissa paikoissa ympäri eurooppaa. Niitä ei tietenkään kannata ostaa, sillä kultaa ne eivät sisällä. Samoja sormuksia "löytyy" myös juuri turistin edestä kadulta. Sormuksen saa sitten itselle löytöpalkkiota vastaan.